Pikaiset papukaijaraidat

Novitan kevään uutuuslangat eivät keikauttaneet junaani raiteiltaan, oikeastaan otin aika tyynesti uudet värit. Se kirkas oranssisävyinen raitalanka oli kyllä ihana, mutta jostain syystä raitalangat eivät kamalasti kiehdo (ellei värit nyt ole oikeasti täydelliset kuten noin vuoden takaisessa Karnevaalissa), mieluummin raidoitan tasaraidat itse ja ostan sitten pätkävärjättyä lankaa jos haluan päästä helpolla. Vaaleanpunaista ja violettia Nalle Gardenia ostin kerät ja ajattelin siinä olevan mun uutuuslankojen hamstraukset. Lähellekään samanlaista sekoamista ei siis tullut kuin aikanaan Karnevaali-raitalangan kanssa, jota mulla onkin jemmassa aika tosi paljon (torkkupeittoa varten siis, en nyt sentään ihan vaan huvin vuoksi kymmentä kerää sitä rohmunnut...).

Mutta jos minä olinkin ihan zen, niin Ellis ei kyllä ollut. Normaalisti se ei juuri lankahyllyjä noteeraa, valitsee kyllä värin jos pyydän mutta itse se ei aloitetta tee mihinkään suuntaan. Paitsi nyt. Uusi viidakkolanka Papukaija sai silmät leviämään ja suusta pääsi haltioitunut "äiti, äiti katso! Voitko tehdä mulle tuosta sukat äiti kiltti jooko! Äiti katso miten ihana lanka, äiti!!!". No eihän siinä muuta voinut sitten kuin napata kerän koriin ja nostaa sukat puikoille. Nämä tuli ihan perusmeiningillä, 3,5mm puikoilla ja 10s/puikko.

Piti kyllä laittaa valkoista raidoiksi tuonne väliin jottei särkisi niin kovasti silmiin neuloessa, haha. Mutta nyt on tytöllä uudet sukat ja onpahan onnellinen lapsi. Omaankin silmään näistä tuli kyllä kivat, aivan käyttäjänsä näköiset.

Pikkusukkia

Lisää vauvasukkia!

Beige-valkoiset kirjoneulesukat on tehty tällä Life with Mari-blogin ihanalla ohjeella, mintunvihreät taas sitten ihan Junasukat, joihin ohje löytyy mm. täältä.

Nämä beiget olivat aivan ihanat neuloa, tykkään tästä mallista. Se on yksinkertaisen kaunis ja sukat ovat tarpeeksi pitkät pysyäkseen jalassa. Lankana näissä oli Novitan Alpaca Wool, puikot ohjeen mukaan 3mm. Väripari arvelutti ensimmäiseen nilkkaresoriin saakka, mutta kyllähän se kuvio tuolta erottuu ja oikeastaan tuo kuvio sopii tosi hyvin näinkin haalealle väriyhdistelmälle. Tämä on myös aika turvallinen valinta, kun sukkien saaja ei ole tiedossa. Tällaiset mun täytyy kyllä neuloa omallekin tytölle, tosin niistä tulee sitten kirkkaammat.

Junasukkien langasta en ole ihan varma, mutta minusta tuo on jotain vauvamerinoa. Lemppariani Baby Ullia se ei ole, mutta ehkä Hjertegarn Ciao Truntea. Jotain ohutta vauvalankaa jokatapauksessa, jota olen alunperin ostanut Saurukselle tämän ollessa vielä tuloillaan. Vyöte on kadonnut koiran ja nelivuotiaan leikkeihin, kuten aika moni muukin vyöte. Ärsyttävää kieltämättä kun sitten saa arpoa että mitähän nämä langat mahdollisesti on :D Puikot näissäkin 3mm.

Nämä sukat lähtevät MLL:n paikallisyhdistyksen kautta meidän kuntaan syntyville esikoisvauvoille. Yhdistys siis on perinteisesti lahjoittanut sukat jokaiselle esikoisvauvalle ja meidänkin tyttö sai omansa aikoinaan, miltei 4,5 vuotta sitten (tähän sitten päivittely siitä että HERRRRANENAIKA neljä ja puoli vuotta?!!). Tapa on minusta kiva ja kun uusia neulojia kuulutettiin mukaan, ilmoittauduin heti. Näitä vauvasukkia siis syntynee jatkossakin pieninä välipaloina. Lähipiiriinkin on tulossa piakkoin vauva, kun nelivuotiaan hyvälle kaverille syntyy pikkusisarus. Jee vauvaneuleita jee!

Perheen pienimmälle

Pikkuinen Saurus täyttää viikon päästä hurjat kolme kuukautta, joten pikkuruisin toppahaalari viikattiin laatikkoon ja käyttöön otettiin uusi (ei tosin olisi ollut vielä lähellekään pakko, mutta kun tämä seuraava on nätimpi yms. järkeviä syitä). Uusi haalari on violetti, joten luonnollisesti siihen piti neuloa mätsäävät sukat. Mulla oli jo alennuksesta hamstrattua violettia Nordic Woolia, mutta sitten silmiin sattui uusi violettisävyinen Nalle Garden, ja pitihän sitä saada.

Silmukoita 40, puikot 3mm, mallineuleena 2 kerrosta 2o 2n ja 2 kerrosta kaikki oikein. Helppoa ja nopeaa vaihtelua ihan perussukalle. Lankaa meni vain 24 grammaa. Nämä pikkusukat on kyllä kivoja, kun valmistuvat äkkiä ja niihin saa upotettua ne pienimmätkin lankajämät.

Sydämiä Alpaca Woolista

Novitan langoista on keskusteltu mun silmään viime aikoina aika paljon. Joidenkin mielestä laatu on tätä nykyä toivottoman surkeaa ja toiset eivät 7 veljeksestä luovu, koska se on edullista ja kestävää sukkalankaa. Itse olen keikkunut vähän kahden vaiheilla; toisaalta olen kyllä huomannut varsinkin valmiiden raitalankojen nopean kulumisen, mutta toisaalta yksivärisistä ja myös Nalle-langasta tehdyt sukat ovat säilyneet ihan hyvinä. Eiväthän ne ole kuin uusia enää vuoden käytön jälkeen, mutta en minä sitä kyllä miltään muultakaan vaatteelta vaadi.

Novitalla on myös yhtä aivan ihanaa lankaa, Alpaca Woolia, josta olen tehnyt nyt Saurukselle sukat ja tumput sekä haalarin alun (jep, jäi kesken...). Kun se sattui S-Marketissa olemaan tarjouksessa alle kaksi euroa kerä, niin pitihän sitä saada. Mukaan tarttui myös yksi Nordic Wool-kerä, joka on suunnilleen samanpaksuista, mutta karheampaa.

Harmaata ja valkoista Alpacaa nostin puikoille Elliksen sukkiin ja violetti Nordic Wool sekä viininpunainen Alpaca jäivät odottamaan vuoroaan, niistä ja keltaisen 7 veljeksen jämäkerästä tulee Saurukselle sukat. Ehkä haen vielä pari kerää lisää ja neulon itselleni unisukat.

Nämä tulevat varmasti tarpeeseen, mittari kun näyttää jo neljättä päivää putkeen -30 astetta parin asteen heitoilla. Vaikka ulkoilu on luonnollisestikin jäissä (hahah) kaksikuukautisen vauvan kanssa, niin kauppaan, perhekahvilaan, muskariin jne. tulee silti autoiltua ja silloin on tietysti kivaa ettei varpaat jäädy.

Se edellisessä postauksessa vilahtanut Raituli on muuten valmis. Yritän saada sen kuvattua viikonloppuna ulkona.

Suunnitelmia ja pari keskeneräistä

Suunnitelmia, voi suunnitelmia! Ne eivät taida käsitöiden saralla loppua koskaan. Tällä hetkellä polttelisi mm...

♥ Islantilaisneuleet. Neuloin mummolle syksyllä 90-vuotislahjaksi villapaidan Islantilaisia neuleita-kirjan ohjeella, ja ai vitsi, sitä oli kivaa neuloa ja valmistuikin paksusta langasta nopeasti. Mies tilasi jo tuolloin itselleen myös paidan, Ellikselle haluaisin neuloa villatakin ja olisihan se paita itselläkin aika kiva. Kirjassa oli myös parin kauniin mekon ohjeet joita tahtoisin testata. Langat tilasin Lankava.fi-kaupasta, tulivat nopsaan eivätkä kyllä mitenkään hirveän hintaisiakaan olleet, joten ehkä palkkapäivänä vilahtaa taas parin neuleen verran tilausta menemään...

♥ Pirjo Iivosen sukat, erityisesti nämä Lumienkelit. Pirjolla on aivan mielettömän kauniita sukkaohjeita, joihin sisältyy lisäksi vähän uusiakin tekniikoita joita haluttaisi kovasti testailla. Saatoin tilata aamulla tuon Unelmien silmukat-kirjan itselleni... vahingossa. Kun minä vaan näin Facebookissa kuvan taas noista nimenomaisista Lumienkeleistä ja sitten menin etsimään ohjetta ja sitä ei ollut netissä saatavilla ja sitten oli suora linkki kirjakauppaan... tiedätte kyllä tämän kuvion. Hups.

♥ Tytöt tarvitsisivat molemmat uudet sukat ja ehkä paritkin. Suutarin lapsella ei ole kenkiä ja neulojan lapsilla ei ole sukkia vai miten se meni. Ellis toivoi itselleen muumitalosukkia (selasin Facebookin Voihan Villasukka!-ryhmää ja siellä vilahti ihan törkeän siistit sukat, jotka aiheuttivat välittömän ÄITIÄITIÄITI KATO MITEN HIENOT ÄITIÄITI VAUUUUU ÄITI NEULO MINULLE TUOMMOSET JOOKO ÄITI KILTTI JOOKOOOOOO!-reaktion) ja Saurukselle olen suunnitellut kettu- ja pesukarhusukkia. Lisäksi eilen värittelin Elliksen kanssa ja satuin valitsemaan kuvaan niin Sauruksen näköiset värit, että pakko ehkä neuloa sille sukat samoilla sävyillä.

♥ Ystävänpäivä olisi pikkuhiljaa tuloillaan ja haluaisin ainakin parille tyypille tehdä itse jotakin. Tai oikeastaan mulla on jo tarkat suunnitelmat tehtynä. Tiedättekö kun jonkun neuleohjeen kohdalla vaan tulee sellainen fiilis, että tämä on kuin suunniteltu jollekin tietylle henkilölle? No se fiilis mulla on ollut nyt kahden ohjeen kohdalla ihan äskettäin. Toinen on vain niin työläs, että se pitäisi melkein jo aloittaa jotta ehtii ystävänpäiväksi. Onneksi molemmilla on myös synttärit heti maaliskuussa niin ei haittaa jos ei ehdikään!

♥ Lapasia, lapasia, lapasia. Perinnelapasia on ihana neuloa, tykkään kirjoneuleista. Ella Sarren Anarâš pivtâstem (Inarinsaamelainen vaatetus) on tuolla hyllyssä, mutta voi että tuo vain lapasen selkäpuolella oleva kirjoneule on vai-ke-aa saada pidettyä kauniina ja tasaisena. Olen neulonut valehtelematta ainakin kahdeksan lapasenalkua, mutta kun ei niin ei. Mutta vielä minä joku päivä sen selätän.

♥ Sitten on vielä muutama sukkamalli jotka ovat kummitelleet takaraivossa jo pidempään; merenkulkijat, pöllöt ja So Sweet Socks näin nopeasti lueteltuna. So Sweet Socks-mallin olen kyllä jo testannut kun ystävä sai vuosi takaperin synttärilahjan, mutta siitä asti (voi kyllä...) mulla on odotellut kerä myös omaan samanlaiseen pariin.

Ja mitäs nyt on kesken?

Hyvinkin alkutekijöissään on Raituli, pipomalli johon ihastuin jo ajat sitten, mutta johon en ole ohuen langan vuoksi halunnut tarttua. En ole oikein päässyt sinuiksi noin ohkaisten lankojen kanssa, koska käsialani on ollut aika tiukkaa (esim. ensimmäinen Baby Ullista neulomani kirjoneulelapanen olisi ollut sopiva ehkä Ellikselle, vaikka mallikappale oli itsellenikin reilu) ja jotenkin on tuntunut, ettei noin ohuesta langasta voi ikinä saada mitään valmista aikaiseksi. Kesällä kuitenkin neuloin samaisesta Baby Ullista serkun vauvalle peiton ja joululahjaksi siskolle lapaset, joten se mörkö on jo kokonaan selätetty. Kun sitten huomioin tarpeen ohkaiselle mutta lämpimälle (merino)villapipolle, suunnistin suoraan Ravelryyn. Tämä on oikein pätevä telkkari- ja matkaneule, kun ei vaadi raitoja kummempaa keskittymistä.

Perinnelapaset, myös itselle. Meillekin on rantautunut Frozen-buumi, mutta värit eivät kuitenkaan ihan sieltä ole inspiraatiotaan saaneet, vaan turkoosi lanka oli tarkoitettu silloin vielä syntymättömän Sauruksen peittoon jota en kuitenkaan koskaan saanut edes aloitettua. Yhtenä iltana päätin aloittaa itselle perinnelapaset ja lankakorista sitten tarttui tällainen väripari. Mallin alkuperästä en valitettavasti osaa kertoa muuta kuin sen, että näitä on pidetty ainakin Utsjoen mallisen lapinpuvun kanssa. Itselleni olen tuon kuvion nyysinyt talteen serkun lapasista.

Ikuisuusprojektini torkkupeitto. Novitan 7 veljestä raitaa, tämä on jo poistunut sävy Karnevaali. Tästä tulee täydellinen, ja iso - aion virkata tähän yli kilon lankaa. Neliöitä olen virkkaillut tahdilla 10 neliötä illassa ja puoli vuotta taukoa, joten tässä saattaa vielä hetken kestää. Mutta hieno se on! Ja erityisen ylpeä olen siitä, että olen kiltisti päätellyt jokaikisen neliön samantien. Muuten valmis peitto olisi varmaan odottanut päättelyä vanhainkotiin saakka.

Ja koska tässäkään ei ollut tarpeeksi, kirjastoreissulta tarttui tänään mukaan kirjat palmikoista ja norjalaisista kuvioneuleista. Hupsiiiiiis. Mutta nyt yritän malttaa ja neuloa valmiiksi edes lapaset tai pipon ennen uuteen työhön tarttumista!

Pyhäsäärystimet

Sisko toivoi lämpimiä, vähän jokaiseen hameeseen sopivia säärystimiä. Kahdet edelliset ovat olleet värikkäät kirjoneulesäärystimet jämälangoista ja ehkä vieläkin värikkäämmät haitarisäärystimet Novitan Polkasta (jonka väri on muuten epävirallisesti nimeltään sateenkaaripieru), joten tällä kertaa tarkoitus oli tehdä jotain hillitympää. Olin joskus ostanut lapasia varten Novitan harmaata Suomivillaa, mutta koska lapaset odottelivat edelleen valmistumistaan, otin kerät käyttöön.

 

Malliin halusin palmikoita, ja muistin Novitan vanhassa sukkalehdessä olevat Kärki auki-sukat. Niistä nappasin sitten tuon 24 silmukan mallineuleen. Taakse neuloin perusjoustinneuletta 28 silmukalla. Itselle nuo ovat vähän pienet, mutta siskolla on kapeampi pohje joten ne istuvat napakasti olematta silti liian tiukat.

 Näistä tuli kyllä kivat ja saajakin oli tyytyväinen. Lankaa jäi kahdesta kerästä vielä vähän, mutta siitä ei taida kyllä irrota edes vauvalle mitään. Ehkä se riittäisi lapsen tumppujen raidoiksi... tai sitten on, harmi kyllä, pakko ostaa vähän lisää jotta saan ne lapaset neulottua, haha. 

Mustavalkoraitaa

Huomasin tuossa jokin aika sitten, että mulla voisi olla villasukkakorissa tilaa perusvillasukille. Mulla on itsellä aika vähän villasukkia (tämä taitaa olla aika yleinen ongelma lähes kaikilla neulojilla? :D), joten ei muuta kuin homma järjestykseen. Uutta lankaa en halunnut näitä varten ostaa, joten itseltä piti löytyä sopivaa.

Nallesta syntyikin aika raikkaat ja kivat raitasukat, jotka taisivat nousta tämänhetkisiksi lempparisukiksi.

Kaikki langat Novitan Nallea. Resoriksi 8 kerrosta ihan vaan 2 oikein ja 2 nurin, sitten raitoina loput, vahvistettu kantapää ja sädekavennus. Silmukoita varressa 56 ja jalkaterässä sitten 52 (14, 12, 12, 14). Helppoa ja ihanan aivotonta! Oon viime aikoina tehnyt muutamia kirjoneulejuttuja, niin olipa kiva tehdä vähän jotain yksinkertaisempaakin välillä.

(Tässä samalla toivon, että tässä olisi tän blogin viimeinen puhelinräpsy. Herättelen tuolta kameraa pikkuhiljaa henkiin ja jospa sitä joskus saisi siskolta ja sen järkkäriltäkin kuvausapua.)